Vihlontaa

Tammikuuta elellään ja talvi tuntuu hiljalleen tulevan Ouluun. Lunta on kertynyt kinoksiksi asti, tiet ovat paikoin jäiset ja uraiset, pyöräteiden kunnossapito vaikuttaa haasteelliselta, autojen akut hyytyvät ja lasit vaativat rapaa. Mitäpä muuta se talvi on? Osa ystävistä on innostuneita hiihtäjiä, kovakuntoisia latujen sankareita tuntuu Auran majan ympäristössä riittävän. Ruskotunturilla on laksettelukausi alkanut, varsinkin lapset ja nuoret pääsevät nauttimaan kotirinteen riemusta jopa arki-iltoina. Entäpäs luistinradat, niitä löytyy vielä joidenkin koulujen läheisyydestä ja kaukaloita höntsäkiekkoilijoille ainakin Lintulasta, jokohan Niittyaro lienee avattu. Nallikarin tienoilla ihmiset kävelevät, seisahtuvat nauttimaan tammikuun kalpeasta auringosta. Joku saattaa Hietasaareen piipahtaessaan laittaa nuotion roihuamaan ja paistaa tulilla makkaran. Hyvin on Oulussa asiat, jos ulkoilemaan pystyy. Minulta on jäänyt hiihtäminen, vuosiin en ole luistellut eikä laskettelukaan enää ol...