Vihlontaa

Kaksi viikkoa sitten liityin luovan kirjoittamisen kurssille. Päätös osallistua kurssille tapahtui  siskon suosituksesta ja hetken mielijohteesta, heittäytyen ja rohkesti tässä hetkessä eläen ja se kannatti. Kurssi tapahtuu nettikurssina ja päivittäiset tehtävät ovat tarpeeksi helppoja ja yksinkertaisia, jotta kaikki pääsevät mukaan ja osaavat ne tehdä. Yksi tehtävä mitä olen tehnyt on ns. aamusivut. Kirjoitetaan mitä mielen päällä vain on, joka aamu, kolme sivua. Sivun koon voi valita itse. Olen kirjoittanut nämä sanat aina aamiaspöydässä. Helposti ja nopeasti kolme sivua täyttyy ja pää tyhjenee. Päivän voi alkaa siitä puhtain mielin.  Luovuus on joskus ollut minultakin pahasti hukassa. Nuorena ompelin ja tein monenlaisia käsitöitä, hullunkurisia ja omanlaisia. Kun aloitin Artesaaniopinnot Pikisaaren käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa luovuus meni piiloon. Toki tehtiin paljon hienoja juttuja, mutta ompelutekniikoiden ja muun teoriatiedon pänttääminen miltei tappoi...

On hienoa, että meillä on mahdollisuus ottaa töistämme lomaa kaikkina vuodenaikoina. Peruskoulussakin asiat on järjestetty niin, että lomaa on syksyllä, keväällä ja kesällä, sekä vuodenvaihteen loma-aikaan. Nyt on se ihana hiihtoloma-aika ja meillä täällä Oulun korkeudella juuri alkanut hiihtolomaviikko.  Lapsena vietin hiihtoloman aina mummulassa. Oli ihanaa kun mentiin isolla joukolla mummulaan. Mukana oli isot-siskot ja serkut. Mummulla oli maalla, joten tilaa riitti. Nukuttiin siskonpetissä ja isommat saivat jonakin vuonna nukkua jopa piharakennuksessa, jonka huone lämpeni sähköpattereilla ja jossa oli tilaa pelihommille. Minä, nuorimmaisena taisin aina nukkua mummun ja Mirja-tädin kanssa pirtin viereisessä kamarissa. Mummulassa oli iso pirtti, jonka lankkulattian Mirja-täti maalasi säännöllisesti joka kesä. Pirtissä oli iso uuni, puuhella ja sähköhellakin oli jo kun minä siellä lomia vietin. Vanhatpojat, Pentti ja Heikki nukkuivat talvisin pirtissä, kesällä pihakamarissa....